Author Archives: Uta
Jonain päivänä kirjoitan viime viikonlopusta
Ennen tapahtumaa taas paniikkia pukkaa
Tapahtumaan runsas viikko ja paniikkiompelua on taas edessä. Miksi? Voisiko joku vihdoin selvittää, mikä siinä on, että tämä ilmiö toistuu aina? Aina. A. I. N. A. Otanpa riskin ja listaan, mitä pitäisi vielä tehdä. Viimeistellä valkoinen villainen alusmekko, josta puuttuu muutaman saumanvaran huolittelu ja 24 pikkuruisen napin ompelu hihoihin Ommella ruudullinen päällysmekko, josta puuttuu enää … > >
Pöksyvinkkejä?

Olipa kerran – ja on edelleen – nuori mies, joka omistaa kauniin villaisen pourpointin, mutta ei innostu ollenkaan käyttämään hoseja. Minun mielestäni taas hoset luonnollisesti kuuluisivat 1300-luvun puolivälin miehen asuun. Mitä ihmettä siis jalkaan? Pelkät braiesitko, mutta pitkillä lahkeilla ja ei-alusvaatemaisesta kankaasta tehtynä? Onko kellään ideoita? PS. Pahoittelen kuvaa, jos se sattuu loukkaamaan. Harvoin … > >
Miesten vaatteet naisella?

Pukeutuminen toisen sukupuolen vaatteisiin oli melko yksiselitteisesti kielletty, näinhän meille on opetettu. Joitakin poikkeuksia oli – esim. nainen saattoi saada käyttää miesten vaatteita matkustaessaan, jos se oli hänelle turvallisempaa. Ja sitten on tällaisia kiehtovia tarinoita, kuten Englannista vuosilta 1347-48: Noina päivinä ihmisten keskuudessa huhuttiin ja kohistiin kovasti siitä, että lähes aina, kun turnajaisia järjestettiin, paikalle … > >
Mustia aukkoja voi täyttää

Vähän aikaa sitten tulin ystäväni Sahran kanssa ulos kaapista: tunnustimme molemmat, että on asioita, joita emme osaa, sellaisia perusasioita, joita voisi kuvitella käsitöistä kiinnostuneen keskiaikaharrastajan opettelevan tuosta vaan. Minä tunnustin, etten ole koskaan oppinut tekemään lautanauhaa enkä neulakinnasta, hän tunnusti, että kirjonnoista tuntuu aina tulevan kurjontoja. Viime viikonloppuna hoidimme asian! Kun lautanauha ahistaa, ei siitä … > >
Rakas joulupukki, anna minulle Romance of Alexander

Ja tarkoitan nyt nimenomaan flaamilaisen Jehan de Grisen koristelemaa versiota, jonne on linkki tuolla oikeassa reunassa. Ei sen toki tarvitse olla se aito ja oikea, kallisarvoinen ja ainutlaatuinen käsikirjoitus – saattaisivat Oxfordissa Bodleianin kirjastossa pahastua – mutta jospa vaikka kaunis ja tarkka faximilekopio? Pitäisin hyvää huolta, silittelisin ja selailisin niin usein, ettei se ehtisi pölyyntyä! … > >
Siipioliohuppu tuloillaan

Aina on jotain kesken. Jotkut projektit kestävät ikuisuuden, toiset vähän vähemmän aikaa. Tästä hupusta saattaa tulla Utan oma Rooma, jota ei päivässä rakenneta. Minulla on paksusta viininpunaisesta villasta tehty lyhythihainen cote ja huppu, jonka alareuna on koristeleikattu tammenlehvien muotoja jäljitellen (vai mikähän olisi oikea käännös sanalle ‘dagged’?). Olen käyttänyt cotea ja huppua aika paljon parin … > >
Motto koetuksella

Ajattelin seuraavaksi avata kamariini komeron, jonne kerään vuosien varrella tekemiäni töitä, sellaisia, joilla en ole osallistunut kilpailuihin ja joista ei ole seikkaperäistä dokumentaatiota. Minulla oli jo mielessäni vaate, jolla aloittaisin. Tiesin tehneeni vaatteessa virheen, johon havahduin vasta sen jälkeen, kun olin jo käyttänyt sitä. Nieleskelin sen tosiasian, että vaate esiintyy jo kuvissa ympäri maailmaa virheellisenä, … > >
Miten sitä silkkiä solmisi?

Silkkilanka on ihanaa. En suostu enää muulla vaatteita ompelemaankaan, ellei pakko ole. Kirjonnoissa en ole hylännyt enkä hylkää villalankoja vielä, mutta onhan silkin kiillossa jotain aivan vastustamatonta. Mutta mutta. Kirjontojen ja ommelten on minun ja lasten käytössä kestettävä pesua. Ajan kuluessa silkkisolmut luikertelevat auki ja pujotellen päätellyt langanpäät hivuttautuvat löysiksi. Lopputulos on lopulta sitten se, … > >
Arkeologisia löytöjä historian harrastajan kaapista

Ehkä on ihan sopivaa aloittaa Oikea Bloggaaminen tunnustamalla vanhoja syntejään? Vanhat vaatekaapit piti tyhjentää, jotta saisi uudet tilalle. Sehän on vähän niinkuin kaivauksilla olisi, kun ei muista mitä kaikkea sinne on haudannut. Aloitin keskiaikaharrastuksen lyhythiuksisena, joten hiuslisäkevirityksiä on ollut useampiakin. Ensimmäinen oli kankainen tuubi 1100-luvun tyyliin – ihan kivan näköinen sinänsä, mutta olisittepa nähneet, miten … > >