Opetuksesta

Valitsin aikoinaan opiskelupaikkani sillä perusteella, että sitä kautta EN päätyisi opettajaksi. Nykykeskiajalla sen sijaan olen huomannut nauttivani opettamisesta. Mitenkähän tässä näin on päässyt käymään?

En tarkkaan muista milloin ensimmäistä kertaa opetin SCA:ssa, mutta se oli varmaan jotakin pientä ja kahdenkeskistä – en tosiaankaan aloittanut esiintymällä ryhmän edessä. Olin paikallisen ryhmämme, joka oli silloin vain pieni kylä, tiede- ja taideneuvos vv. 1993-95 (melko varmasti vuodet olivat nuo) ja paronikunnan tiede- ja taideneuvos 2003-2005, joten pääasiassa järjestin tilaisuuksia muille opettaa ja oppia. (Paronittarena ollessani 1997-99 oli melko kiire muissa hommissa, mutta silloin potkaisin alulle Aarnimetsän Akatemiat, paronikunnan tiede- ja taidetapahtumat.) Mutta tuo tilaisuuksien järjestäminen – sepä se olikin siistiä! Tiede- ja taideneuvoksen virka on edelleen suosikkini!

Yksi ensimmäisistä luennoistani taisin pitää pienessä kalpamiekkailutapahtumassa Mikkelissä v. 2000. Järjestäjät pyysivät jotakuta puhumaan keskiajan pukeutumisesta, joten minä puhuin. Yritin kattaa 500 vuotta vaatetuksen historiaa yhdessä tunnissa, joten se ei varmaan ollut ihan kamalan tarkkaa tietoa. Vertailun vuoksi voin sanoa, että pari vuotta myöhemmin, ehkä v. 2002, puhuin paikallisryhmämme käsityöillassa 1400-luvun vaatetuksesta, ja siihen sain sentään kulumaan jo 3 tuntia.

Olen kerännyt useimpien pitämieni luentojen monisteita osioon Opetus (olipa vaikea arvata). Sinne vaan katsomaan, jos kiinnostaa!

Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *