Kisatyöt

Brokadihuijausmekko

BrokadihuijausmekkoTässä mekossa yhdistyi kätevästi kaksi asiaa: keskiaikainen kuvallinen lähde ja vaatekaapissa vuosia pyörinyt liian pieni pala kangasta.

Mieltäni oli vaivannut kauan Romance of Alexanderissa oleva kuva (folio 97 verso), jossa naiset esittelevät alusmekkojensa helmoja. Kuvan perusteella alusmekoissa saattoi helma ja ehkä hihatkin olla eri kangasta (ehkä brokadia?) kuin muu mekko. Sattumalta minulla oli palanen brokadin kaltaista kangasta, joka oli löytynyt kangaskaupan alelaarista hyvin, hyvin monta vuotta sitten, mutta josta ei olisi saanut tehtyä kokonaista pukua.

Lopputulos osallistui Aarnimetsän Akatemian tiede- ja taidekisaan syksyllä 2010.

Dokumentaatio brokadihuijausmekolle (englanniksi)

Siveä ketunhäntä, 1344-46

Ketunhäntä levossa

Ketunhäntä levossa

Sydäntalven juhlassa vuonna 2010 oli tiede- ja taidekilpailun teemana kaikkein naurettavin tai päättömin esine tai muu asia, jonka pystyi uskottavasti dokumentoimaan. Teema keksittiin eräällä pitkällä automatkalla, kun neljä pitäjäläistä istui tungettuna pikkuruiseen auton. Vaikka itse järjestin kisat, halusin ehdottomasti myös osallistua, koska teema oli vain niin inspiroivan älytön. (Tietenkin jääväsin itseni varsinaisesta kisasta!)

Ketunhäntä käytössä

Ketunhäntä käytössä (vastentahtoisella mallilla)

 

 

Kilpailutyöni kumpusi jostain, mitä olin lukenut jo vuosia aikaisemmin Fashions in the Age of the Black Princestä ja mikä suojelisi meidän kainojen naisten siveyttä: ketunhäntä takapuolessa.

Dokumentaatio ketunhännälle

Lyhythihainen sininen mekko, 1300-l. puoliväli

Sininen mekkoHalusin tehdä vaatimattoman mekon, jota köyhempi nainen olisi voinut käyttää, ja minulla oli siihen tarkoitukseen täydellistä, sinistä, karkeaa villaa. Valitettavasti villa vain ei suostunut asettumaan kiltisti, kun valmista vaatetta käytti: kangas venyi aina niin, että useimmat saumat on ommeltu pariin, kolmeen kertaan.

Tätä mekko tehdessä kokeilin myös kankaan reunojen ja saumanvarojen viimeistelyä kutomalla niihin lautanauhaa. Minun taitaa olla pakko tehdä helma vielä kerran uusiksi…

Mekko syntyi talvella 2007-08 ja osallistuin sillä tiede- ja taidekisaan kruununturnajaisissa, jotka järjestettiin Aarnimetsässä 17.-19.10.2008(?).

Dokumentaatio siniselle mekolle (englanniksi)

Ruudullinen mekko, 1300-l. puoliväli

Ruudullinen mekkoRuutukankaat ovat jostain syystä vastustamattomia, joten kun tämä musta-ruskea villanpala löytyi kangaskaupan laarista, se tarttui tietenkin mukaan, vaikka sitä oli hitusen liian vähän. Koska elämä on usein liian tylsää, tein vielä ihan pienen kämmin hihoja leikatessani, jotta sain viettää monta opettavaista tuntia kasatessani uusia hihoja tilkuista.

Tämän dokumentoinnin (ja mekon!) tarkka päiväys on hämärän peitossa. Kuvassa, joka löytyy myös dokumentoinnista sivulta 3, minulla on paronikunnan tiede- ja taideneuvoksen hihanauha, joten kuva on otettu vuosien 2003-05 välillä. (Muistan, että kuva otettiin Nuijasodassa – muistaako kukaan vuotta? Samana iltana otettiin eri sukupolvet yhdistävä kuva Aarnimetsän menneistä ja silloisista paronillisista.) Joka tapauksessa ruutumekko on tehty allolevan punaisen jälkeen.

Dokumentaatio ruudulliselle mekolle (englanniksi)

Punainen mekko, 1300-l. puoliväli

Punainen mekkoPunainen mekko oli ensimmäinen, jonka tein itselleni kokonaan käsin – ja jäin koukkuun (vaikkakin tuotantotehoni ja -nopeuteni romahti…)

Halusin tehdä mekon, jota hieman varakkaampi ranskalaisnainen olisi voinut käyttää 1300-luvun puolivälissä. Mekko on hieman vähemmän tyköistuva kuin vaatteeni olivat yleensä, tehty ihanan ohuesta, tummanpunaisesta villasta ja siinä on silkki- ja helmikirjontaa. Silkkikirjottu huppu samasta kankaasta on – öhöm – edelleen tekeillä. (Sanoinko jo, että olen hidas? Varsinkin, kun valitsemani silkkilanka loppui kesken ja sitä pitäisi tilata pienestä kaupasta 1000 km päästä.)

En muista, mihin kisaan tällä mekolla osallistuin, mutta laskeskellessani taaksepäin sanoisin, että mekko syntyi varmaan v. 2003.

Dokumentaatio punaiselle mekolle (englanniksi)

Mitä punaiselle mekolle kuuluu tänään?

Red cote in use

Red cote in use

Tällä hetkellä punaisessa mekossa on vihdoinkin hihakirjontoja! Kirjonnat on tehty silkillä ja makean veden helmillä samaan tyyliin kuin kauluksen kirjonta. Kankaiset napit ovat olleet valmiina jo vuosia ja lisäsin niihinkin kirjontoja samalla, kun koristelin hihoja. Valitettavasti vain olin tehnyt nappien kannoista liian paksut eivätkä ne asetu kauniisti napinläpien kanssa. Siksi hihoissa on nyt pari metallinappia odottelemassa päätöksiä: korjaanko vanhat napit, teenkö uudet vai päädynkö kokonaan metallinappeihin.

Buttons for red cote

Buttons for red cote

Viborgin paita, 1000-l.

Viborgin paitaTämä Viborgin paita on kaiken pahan alku ja juuri: rakastuin käsinompeluun tehdessäni sitä!

Mestari Hákon tilasi minulta paidan joskus vuonna 2000 – tiedän tarkasti vain sen, että osallistuin paidalla kuningaskunnan tiede- ja taidekisaan toukokuussa 2002. Alkuperäinen, Tanskan Viborgista (yllätys yllätys) löydetty paita on 1000-luvulta.

Dokumentaatio Viborgin paidalle (englanniksi)

Viborgin paidan dokumentaation kuvat

Paronitar Helenan mekko, 1300-1400 -lukujen vaihde

Helenan mekkoMekko on tehty Mestari Helenalle, kun hän oli astumassa alas Aarnimetsän paronittaren virasta 2001. Hän käytti mekkoa viimeisessä hovissaan. Mihinkähän kilpailuun olen tällä mahtanut osallistua, kun dokumentaatiokin on tehty?

Mekon malli on kuningatar Margareetan kultainen puku, vaikkakin me käytimme villaa eikä silkkibrokadia. Upeat joutsenaplikaatiot eivät ole minun tekemiäni.

Dokumentaatio Helenan mekolle (englanniksi)

Helenan mekon dokumentaation kuvat

Harmaa pourpoint, 1300-l. loppu

Tämä villainen miesten pourpoint (kutsuttakoon sitä vaikka nyt takiksi) tuli tehtyä joskus vuosituhannen vaihteessa, mutta tarkkaa vuotta en enää tiedä. Takki ei ole enää saatavilla eikä minulla ole siitä edes valokuvia (tyhmää minulta), mutta osallistuin sillä kyllä kuningaskunnan tiede- ja taidekisaan 21.4.2001, ilmeisesti Nordmarkissa (Ruotsissa). Takki on Charles de Blois’n pourpointista tekemistäni versioista järjestyksessä toinen tai kolmas – tein niitä tuohon aikaan muutamia.

Voisinkohan olla vielä vähän epämääräisempi?

Dokumentaatio miesten harmaalle pourpointille (englanniksi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *